Kieltämättä oli pieni shokki saapua viikko sitten lentokenttäbussilla keskelle Pariisin keskustan kaaosta matkatavarakasan kanssa. Etenkin kun en ole aiemmin koskaan käynyt Ranskassa, Pariisista puhumattakaan...
No, selvisinhän sieltä keskustasta kuitenkin uudelle asunnolleni, viehättävät 13 neliömetriä 7. kerroksessa - ilman hissiä. Tässä on hyötyliikuntaa parhaimmillaan, sillä raputhan tulee päivittäin ravattua ylösalas vähintään sen yhden kerran.
Ensimmäiset päivät osoittivat, etten kolmen vuoden opiskeluista huolimatta juurikaan pärjää ranskan kielellä, terveisiä vaan opettajille, että enemmän niitä kuunteluharjoituksia tunneille, kiitos. Ongelmahan on ainakin minun kohdallani siinä, että itse osaan kyllä muodostaa lauseita ja puhua suht hyvin, mutta en useimmiten ymmärrä mitä minulle vastataan. Vaihdankin siis mieluummin englantiin tässä vaiheessa, ja niin tuntuvat tekevän myös nämä pariisilaiset (vastoin kaikkia ennakko-odotuksia!).
Yritän saada kielikurssit aloitettua mahdollisimman nopeasti, ja kotona ollessani esim. televisio pauhaa ranskankielisiä kanavia jatkuvasti, jotta pääsisin mahdollisimman nopeasti kiinni kieleen, sillä uskokaa tai älkää, ei se "je ne comprends pas'n" jatkuva hokeminen herkkua ole..
Työharjoittelu on alkanut todella mukavasti, työkaverit vaikuttavat todella ihanilta ja sympaattisilta ihmisiltä, ja olen melko varma, että tulen viihtymään työpaikallani!
En halua viikon oleskelun perusteella kehua Pariisia kaupunkina maasta taivaisiin, enkä myöskään haukkua alimpaan kastiin (ei täällä ole ihan samanlaista asua ja käydä töissä kuin olla pidennetyllä viikonloppulomalla!), sillä en halua vetää liian pikaisia johtopäätöksiä. Kaiken kaikkiaan voin todeta kuitenkin, että Pariisi vaikuttaa melko lupaavalta!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti